Yhä useammassa yrityksessä data siirtyy jo automaattisesti järjestelmien välillä ja jalostuu edelleen kilpailuetua tuottavaksi täsmätiedoksi, josta vanhassa maailmassa saattoi vain uneksia.
Suurin osa suomalaisista yrityksistä on digitalisoinut toimintaansa vuosia ja siirtynyt sitä myötä usealla tasolla sähköiseen ympäristöön. Yritykset voidaan jakaa niiden digitalisaatioasteen mukaan karkeasti kahteen kehitystasoon.
Ensimmäisen tason yrityksillä on yhä tekemistä digitaalisen perusinfran kehittämisessä. Tämän vaiheen keskeisenä haasteena on häiriöttömän IT-ympäristön luominen. Sellaisen, jossa työnteko sujuu sekä tieto syntyy, tallentuu ja liikkuu tehokkaasti – ja turvallisesti.
Kun ensimmäisen vaiheen tavoite on täyttynyt, yritys on kypsä siirtymään prosessien digitalisoinnin kakkostasolle. Tällöin yrityksen tuottavuutta voidaan nostaa tehokkaasti esimerkiksi tuotanto- ja rutiinitöiden automatisoinnilla ja tiedon ottamisella hyötykäyttöön yrityksen johtamisessa.
Molemmissa edellä mainituissa piilee valtavia mahdollisuuksia kasvattaa yrityksen kilpailukykyä ja tuottavuutta. Tässä blogissa avaan hieman datan hyödyntämisen mahdollisuuksista ja annan esimerkin tietonäkymästä, jota jokaisen yrityksen kannattaisi seurata.
Data on tyhmää ja tieto turhaa ilman tarkoitusta
Yrityksissä kertyy päivittäin valtavasti tietoa esimerkiksi asiakkuuksien hoitoon, myynnin prosesseihin ja palveluiden tai tuotteiden valmistamiseen liittyen.
Tämä tieto on yrityksille aarre. Jopa siinä määrin, että uskallan väittää niiden yritysten menestyvän keskimääräistä paremmin, jotka valjastavat tietovarantonsa käyttöön tueksi päivittäisessä johtamisessa ja pitkän linjan kehittämisessä.
Tiedolla johtamisen aloittamisen näkökulmasta haasteena on, että data on hajallaan omina siiloinaan ohjelmien, järjestelmien, koneiden ja laitteiden tietokannoissa. Siilot eivät kytkeydy toisiinsa, koska niillä hoidetaan vain tiettyä prosessia, jonka hallintaan ohjelma on tarkoitettu.
Eri tietokantojen dataa älykkäästi yhdistämällä voimme tuottaa jatkuvasti uudistuvan näkymän haluttuun tietoon, josta vanhassa maailmassa pystyttiin vain uneksimaan.
Mikä tahansa tieto ei vie yritystä eteenpäin. Ensin täytyy osata kysyä kysyä oikeita asioita – ymmärtää, mistä tiedosta yritykselle on todella hyötyä toiminnan kehittämisen kannalta.
Tiedon yhdistämisessä tarvitaan lisäksi erikoisosaamista: tiedonhallintaa ja järjestelmien välille rajapintojen rakentamista.
Kaikki hyötyvät näkymästä asiakaskannattavuuteen
Kun asiakkaamme innostuu tiedolla johtamisen mahdollisuuksista, hänellä on usein jo valmiiksi selkeä näkemys kulmasta, jota he haluavat seurata.
Esimerkki jokaista yritystä hyödyttävästä asiasta on asiakaskannattavuus.
Tarkka ja laaja-alainen näkymä asiakaskannattavuuteen auttaa hahmottamaan, miten asiakkuutta voi hoitaa paremmin – sekä asiakkaan että yrityksen näkökulmasta. Pitäisikö esimerkiksi muuttaa työtapaa, jotta asiakas on tyytyväisempi tai myydä jotain lisää tai muuttaa hinnoittelua, jotta kannattavuus kasvaa.
Asiakaskannattavuuteenkin liittyvä data on tyypillisesti hajallaan eri tietokannoissa ja sitä myös tuottaa useampi ihminen. Siksi luotettavaa kokonaiskuvaa asiakaskannattavuudesta on lähes mahdotonta muodostaa ilman tiedon prosessien tarkastelua, datan yhdistämistä ja automaattista analysointia.
Meidän tavoitteenamme on tarjota tässäkin asiakkaillemme helppoutta.
Projektin aloitamme aina yhteisellä pohdinnalla siitä, mikä tieto todella palvelee yritystä. Kun tavoite on selvä, me ryhdymme töihin. Lopputuotteena asiakkaamme saa visualisoidun ja helposti, silmäillen hahmotettavan kokonaisnäkymän haluttuun tietoon. Tavoitteenamme on tuottaa dashboardiin lähes valmiita vastauksia jokapäiväisen päätöksenteon tueksi.
– Jarkko Vepsäläinen / Documtec Oy
Haluatko kuulla lisää?